Niin kävi, että Tohmajärven kunnanjohtaja Riikonenkin kypsyi ajatukselle kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta (http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/tohmaj%C3%A4rven_riikonen_kypsyi
_valmiiksi_liitosneuvotteluille_7548698.html) . Kuten Kesälahden kohdalla, liitossuuntana olisi koko Keski-Karjala tai maakuntakeskus, Tohmajärven tilanteessa Joensuu.
Tuossa luin Kuntaliitos tutkimusta, jossa Suomen kunnat jaettiin rankinglistalle 0-6 tähteä muuttohoukuttelevuuden mukaan (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2011/Kuntajohtajat2011/Documents/9-Kuntajohtajat-Aro.pdf). Muuttohoukuttelevuuden kriteereitä oli 6, joista kunkin toteutuessa positiivisesti kunta sai yhden tähden. Nämä kriteerit ovat:
– Maan sisäinen muuttoliike 2005-2010
– Nettosiirtolaisuus 2005-2010
– Työllisten nettomuutto 2005-2008
– Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto 2005 -2008
– ”Uramuuttajien” eli 25-34-vuotiaiden nettomuutto 2005-2008
– Muuttajien tulokertymä kunnittain 2005-2008
Ja mitkä olivat tulokset Keski-Karjalan suhteen? Rääkkylä ja Kesälahti 1, Kitee 2 ja yllättäen Tohmajärvi 3. Mutta tähänväliin huomio, että Joensuu sekä Savonlinna saivat kumpikin myös vain yhden tähden. Jotta tämä ei jäisi ihan auki, analysoin tulokset:
– Rääkkylässä, Kesälahdella, Joensuussa ja Savonlinnassa vain nettosiirtolaisuus on positiivista. Jokaisessa näissä neljässä kunnassa maan sisäinen muuttoliike, työllisten, korkeasti koulutettujan sekä uramuuttajien nettomuutto ovat negatiivisia. Kaiken lisäksi jokainen uusi muuttaja keskimäärin vie kunnalta rahaa ennemmin kuin tuo sitä – tällaisia muuttajia lienevät esimerkiksi eläkeläiset.
– Kiteellä nettosiirtolaisuus on positiivinen ja uusi muutaja tuo keskimäärin enemmän rahaa kaupungille kuin vie sitä. Mutta muissa neljässä kategoriassa mennään miinuksen puolelle.
– Tohmajärvelläkin nettosiirtolaisuus on plussalla, sekä yllättäen sekä korkeasti koulutettujen ja uramuuttajien nettomuutto on posittivinen. ”Tohmajärvi, rajattomat mahdollisuudet” eli itärajan läheisyys on ilmeisesti tuonut Tohmajärvelle oivat mahdollisuudet vetää korkeasti koulutettuja. Loput kolme muuttoluokkaa ovat negatiivisia – eli kuitenkin uusi muuttaja vie kunnalta rajaa ennemmin kuin tuo.
– Muista maakunnan kunnista vielä, että vain Kontiolahti sai täydet 6 tähteä. Kaikki Pielisen-Karjalan kunnat jäivät yhden tähden sijoitukselle, samoin kuin taantuva Outokumpu. Maakunnan ”menestyjiä” 3-5 tähden väliltä ovat Joensuun ympäryskunnat Liperi ja Tohmajärvi.
Voitaisiinko edellä mainitusta vetää johtopäätös, että Tohmajärven menestys johtuisi osin Joensuun läheisenä naapurina olosta ja Joensuu olisi sittenkin oikea liitossuunta? En minusta. Kuten edellä kävi ilmi, Joensuu vetää itsestään pois päin muut paitsi siirtolaiset ulkomailta. Liittyminen Joensuuhun ei edesauttaisi Tohmajärveä – jos Joensuun kantakaupungin läheisyys olisi ainoa kriteeri, niin miksei suunnilleen saman matkan päässä olevaan Kiihtelysvaaraan ei ole muodostunut samanlaista työssäkäyvien aluetta kuin Tohmajärven Onkamoon ja Tikkalaan? Koska se on osa Joensuuta, avainsana on, että työssä käydään Joensuussa, mutta siellä ei välttämättä haluta asua.
Miten minä skenaarioisin Keski-Karjalan vuonna 2013? Yksi kunta, jonka pohjoisilta reuna-alueilta työväkeä ymmärrettävästi pendelöityisi Joensuuhun. Vaikka kunnat muodostettaisiin työssäkäyntialueiden mukaan, on aina niiden reuna-alueilla liiketta suuntaan ja toiseen, sille ei voi mitään.
Nämä Joensuussa työssäkäyvät ja muutenkin Joensuuhun kalleellaan olevat kylät tietysti ymmärrettävästi näkevät Joensuun parempana liitoskumppanina. Kuten olen aiemmin pohtinut, voisi nämä kylät liittääkkin Joensuuhun osakuntaliitoksena – toteutus olisi tietysti oma lukunsa. Varmaan kuitenkin käy, että koko kunta tullaan liittämään jompaan kumpaan.
En näe ollenkaan pahana Kesälahden päätöstä käydä neuvotteluja yhtäaikaisesti Savonlinnan ja muun Keski-Karjalan kanssa. Tohmajärvellä päädyttäneen samanlaiseen kaksinaisneuvottelutapaan. Silloin kunnalla on oikeasti ”valinnanvaraa” valita oikeasti paremman vaihtoehdon väliltä. Ja kummissakin neuvotteluissa voi toisessa saatuja edityksiä käyttää toisen osapuolen ”pehmentämiseen”.
Jos yksinkertaisesti Keski-Karjalan neuvottelut eivät etene ja Joensuu/Savonlinna tarjoavat oikeasti paremmat vaihtoehdot asukkaiden palvelujen turvaamiselle, on kuntapäättäjien tietysti ajateltava asukkaitaan seudun hajoamisen uhalla. Siksi Kiteen päättäjien on oltava avoin ja rohkein mielin liitosneuvotteluissa eikä laatia liian tiukkoja ehtoja – naapurikuntien päätökset vaikuttavat suoraan Kiteenkin pyrkimyksiin palata elivoimaiseksi kunnaksi. Jos seutu hajoaa, jää Kitee yksin Savonlinnan ja Joensuun puristuksiin – siitä ei ole selviämistä. Nämä ovat pahimpia uhkakuvia, mutta nekin on otettava esille muistuttamaan miksi seutuyhteistyötä ryhdyttiin tekemään 197-luvulla.
19 000 asukkaan Keski-Karjala yhtenäisenä kuntana on aivan toista, jos seudun keskellä kulkisi Savonlinnan ja Joensuun raja. Se olisi totaalista syrjäseutua, jonka kehittämiseen ei kummankaan maakuntakeskuksen päätäjillä riitä intressejä eikä seudun asukkailla olisi juurikaan sananvaltaa uuden loisteliaan suurenkaupunkinsa asioihin. Tätäkö halutaan, päätyä suoraan unohdetuksi rajaseuduksi kuin vaihtoehtona olisi edes mahdollisuus elinvoimaan? Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen: rajanylityspaikan sijainti seutukunnassa, venäläiset asiakkaat ja nostetta hakevat Puhoksen teollisuusalue – ovat liian innovatiivisia hukattavaksi maakuntakeskuksen syrjäseuduksi.
EDIT: Jälkeenpäin tulin muistaneeksi, että viime viikkoisen Koti-Karjalan mukaan Rääkkylä ja muu Keski-Karjala ovat sopimassa hallintokäräjöintinsä Hellihimmeliin liittyen. Että luottamushenkilöillä näyttäisi tahtotilaa löytyvät ”tuoda rauha seutukuntaan jouluksi”. Olen aikaisemmin unohduksissani sivuuttanut koko käräjöinnin – siitä on kun tiedotusvälineissä pidetä ääntä enkä ole puhetta kuullut muualtakaan – kuin olisi ollut unohduksissa. Pinnan alla se ei varmasti ole ollut unohduksissa. Kun YLE kysyi kuntajohtajilta, minne kunnan liitos veisi, Rääkkylän Eronen vastasi suunnilleen näin: ”Rääkkylä on maantieteellisesti ja yhdyskunnallisesti niin erityisasemassa, ettei luontevaa liitoskumppania ole.” Kysymys, onko Rääkkylän sijainti maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti muuttunut sitten vuoden 2007? Muuten kuin eläkeläisten määrä kasvanut ja nuorten vähentynyt? Tämä tuli silloin kun hallintoriita oli vielä menossa. Veikkaan kuitenkin, että kun käräjöinnit loppuvat, seuraa ”paluu arkeen” Rääkkylänkin osalta. Tuo käräjöinti on varmasti ollut tautalla Rääkkylän nuivaan suhtautumiseen tähän liitoskeskusteluun seutukunnassa, sekin pitäisi olla pian poispyyhitty. Varmaan kuluneen vuoden olisi ainakin pitänyt opettaa muuta Keski-Karjalaa ja Rääkkylää seutuyhteistyön merkityksestä ja yhdenkin puuttuessa ei kokonaisuus toimisi.
15.11.2011
Eetu Ihalainen
joensuu, kesälahti, keski-karjala, kitee, kuntaliitos, kuntaliitto, mielipide, muuttohoukuttelevuus, rääkkylä, savonlinna, tohmajärvi, tutkimus