Suunnilleen jokaisessa pidemmässä ja perusteellisemmassa keskustelussa, kokouksessa ynnä muussa palaverissa olen huomannut, miten niin kunnanisät, valtuutetut ja tavan kansalaiset valittavat Keski-Karjalan olevan ikärakenteeltaan Suomen kieroimpia alueita. Tarkoittaa siis, että nuorisoa on vähän ja eläkeläisiä reippaasti enemmän maan keskiarvoon verrattuna.
Keskustelu asiasta on ollut surkuttelua. Teitenkään ei aiheesta mitään iloista voi vetää, mutta sitä on käytetty myös argumenttina seutukunnan liittämisestä Joensuuhun. ”Koska meillä on näin vähän nuoria ja näin paljon eläkeläisiä, on syytä liittyä suoraan Joensuuhun.” Ihan kuin tulleessa Joensuun kaupunginosaksia lapsiperheet ja nuoriso oikein innolla valuisivat tänne… Mitähän kuuluu Joensuun Tuupovaaran Öllölän kaupunginosaan…? Onko nuoriso vallannut kylän…?
Kiero ikärakenne ei puolla liittymistä Joensuuhun. Ikärakenne kieroutuisi entisestään, eikös muutamassa vuodessa uuden Joensuun alueelta ole useita kyläkouluja lakkautettu ja jopa lukioita on lakkautusuhan alla? Joensuulle on tärkeintä, että kantakaupungilla asiat pelaavat, muualla saa vallita vaikka puhdas luonnon laki. Sellaista tuntuu olevan varsinkin teidenhuollon osalta, Rasivaara-Hammaslahti paikallistie tulee olemaan hyvin extremeajorata talven tullen…
Niin se itse ikärakenne. Vertaillaanpa, mikä on 0-25 vuotiaiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Keski-Karjalan kunnissa, tiedot sain laskemalla käyttämällä maakuntaliiton tilastoa ikärakenteesta vuoden 2010 lopulla. Perässä suluissa on vastaavasti yli 65 vuotiaiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus.
– Kesälahti: 517/2403 = 21,51 % (692; 28,80 %)
– Kitee: 2170/9263 = 23,43 % (2207; 23,84 %)
– Rääkkylä: 488/2554 = 19,11 % (709; 27,77 %)
– Tohmajärvi: 1157/5008 = 23,10 % (1187; 23,70 %)
– YHT. 4332/19 228 = 22,53 % (4795; 24,94 %)
Huomataan, että yli 65 vuotiaita on joka kunnassa enemmän kuin 0-25 vuotiaita. Yhdistettynä tämä eläkeläisten muuttovoittoon ja nuorten poismuuttoon opiskelun ja työn perässä ei kehitys tietenkään ole positiivista. Kiteen ja Tohmajärven tilanne ei vielä luvuissa näytä pahalta, lukion ja ammattikoulun sijainti paikkakunnalla selvästi pitää nuorisoa. Rääkkylässä ja Kesälahdella peruskoulun jälkeen nuoren on pakko jatkaa matkaa, ellei halua jäädä ”jumiin” kotiinsa. Vain muutamat nuoret menevät Kiteelle opiskelemaan, Joensuu ja Savonlinna luonnostaan isompina houkuttelevat suuruudenkipeitä 15-vuotiaita – no, tästä myöhemmin toiste.
Entä muut maakunnan kunnat? Onko juuri Keski-Karjalan ikärakenne niin kiero? Katsotaan sitten Nurmeksen, Juukan ja Valtimon vastaavat luvut – ne ovat suunnilleen samankokoisia Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän kanssa ja sopivasti toiselta puolen maakuntaa eivätkä Joensuun vaikutusalueella:
– Juuka: 1224/5589 = 21,90 % (1460; 26,12 %)
– Nurmes: 1995/8508 = 23,45 % (2206: 25,93 %)
– Valtimo: 515/2458 = 20,95 % (659; 26,81 %)
Vertailussa tulee huomanneeksi, että seutukaupungeilla Kiteellä ja Nurmeksella nuorten määrä on prosentuaallisesti lähes sama. Tohmajärvi-Juuka vertailussa Tohmajärven tilanne näyttää luvuin paremmalta. Ja Rääkkylä… oikeastaan ikärakenteen kova kierous on vain Rääkkylässä, siellä nuorta porukkaa on tosissaan vähän ja eläkeläistä senkin edestä.
Tietenkään näistä luvuista ei voi suoraan todellisuutta sanoa, miten nuori väki on kuntaan hajaantunut jne. mutta uskallan vetäistä, että lopettakaa se ruikutus ikärakenteen erityisestä kieroudesta Keski-Karjalassa. Ei tuota nuorisoa erityisemmin maakunnan toisella laidallakaan ole ja eläkeläisiä osin senkin edestä. Korkkiruuvin kierouttua lienee muissakin Suomen kolkissa, siinä suhteessa ei Keski-Karjala ole yksin kuin miten tunnutaan surkuttelevan.
Ja miten korjata tilannetta? Vuositolkulla on puhuttu uusien työpaikkojen teosta, mutta nykyinen rakennemuutos niitä pikemmin vie pois. Uusia tarjokkaita on ollut, mutta rojektit ovat kaatuneet tai jäissä. Rahan lisäksi tarvitaan munaa tärkeiden päätösten tekoon. Keski-Karjalassa tällaiseksi näen koko seudun kattavan kunnan. Hieman referoiden itseäni, yksi keskikokoinen vajaan 20 000 asukkaan kunta on paljon vakuuttavampi paikka yrityksille ja innovaatiolle kuin neljän kunnan rypäs vajaan 20 000:n asukkaan seudulla.
Totta on, että Kitee on kriisikunnan partaalla, muiden kolmen kunnan tilanne ei ole juuri valoisampi ja uutta kuntaa ”uhkaisi” kriisikuntatitteli alkuunsa, mutta loppujen lopuksi mikä kauheus se olisi? Oli Rääkkyläkin muutaman vuoden kriisikunta ja ihme kyllä pääsi tittelistään tekemällä siihen hetkeen sopivia päätöksiä. Viimeistään kriisikunnan status antaa potkua taloudenpitoon.
17.10.2011
Eetu Ihalainen
ikärakenne, kesälahti, keski-karjala, kitee, mielipide, rääkkylä, tohmajärvi, vertailu