Keski-Karjala on siis nyt äkillisen rakennemuutoksen alue. Lähemmäs 200 työpaikkaa on kadonnut tai katoamassa lastulevytehdas Puhos Boardin ja sen alihankkijoiden myötä. Rakennemuutosrahan turvin koettaa Puhos 2013-työryhmä luoda uusia työpaikkoja. Perinteisen savupiipputeollisuuden yskiessä on Kiteelläkin pari mielenkiintoista yrityslisää saapunut tai saapumassa, LVI-yritys Lämpökarelia, thairavintola Oliivi ja ennen joulukuuta tuleva opitikkoliike Instrumentarium. Kyllä Kiteellä kasvun varaa olisi, jos pääala – teollisuus – saataisiin jaloilleen.
Siinä mielessä Ekokemin mielemä jätteenpolttolaitos Puhokseen olisi niin Kiteelle kuin koko seudulle merkittävä piristysruiske, joka voisi johtaa muihinkin innovaatiivisiin ratkaisuihin. (http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/05/ekokem_mielii_jatteenpolttolaitosta_kiteelle_2577261.html) Ei ainostaan Keski-Karjalassa, vaan koko maakunnassa. 70 miljoonan euron laajuisia investointeja ei Pohjois-Karjalassakaan ihan usein tehdä. Maakuntaliittokin on asettanut Puhoksen voimalan hankkeen kärkikohteekseen. (http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/puhoksen_75_miljoonan_euron_j%E4tteenpolttolaitos_k%E4rkihankkeeksi_6897283.html) Puhoksen voimala on käynyt läpi kaikki luvakäräjöinnit vuosien mittaan ja rakentaminen voisi alkaa teoriassa jo huomenna. Rakentaminen työllistäisi 200 henkilöä ja pysyviä työpaikkoja syntyisi noin 20. Voimalaitos toisi energiaa niin Puhoksen teollisuudelle kuin Kiteen keskustan asukkaille.
Vaan miten toimivat Itä-Suomen jäteyhtiöt ja varsinkin Joensuun kaupunki? Ne viimeiseen asti hinkuvat laitosta Varkauteen, joka vasta tämän viikon maanantaina teki myönteisen periaatepäätöksen asiaan koskien. Varkauden eduiksi Kiteeseen nähden yhtiöt ja Joensuu katsovat:
– Varkauden sijainti keskeinen – Kuopion läheisyys (Keski-Suomen jätteet voidaan polttaa samalla ilman suurempia rahtikustannuksia)
– Varkauden laitoksen kapasiteeksiksi saataisiin mitä todennäköisemmin enemmän kuin 40 megawattia, mikä on Kiteen voimalaitoksen lupien maksimi
Kahden laitoksen rakentamiseen sekä Ekokem ja muut jäteyhtiöt ovat vastanneet, että Itä-Suomeen mahtuu vain yksi ekovoimalaitos.
Sinällään taloudelliset perusteet ovat ymmärrettäviä, mutta Puhos on rautatien ja 6-tien varrella, sekin ihan keskeisten liikenneyhteyksien päässä. En voi kuin ihmetellä, miten Joensuu ajaa Varkauden/Savon asiaa. Paljon Joensuussakin hehkutetaan, kuinka Joensuu toimii maakunnan talousveturina ja maakunnan asioiden ajajana, mutta yksistään tämä hanke vesittää kaikki nuo puheet. Silloin, kun kerrankin maakunnan syrjäisemmät kolkat tarvitseisivat maakuntakeskuksen tukea, tämäpä viilaa linssiin. Joensuulle on ilmeisesti samantekevää, mitä muualla maakunnassa tapahtuu, jos työpaikkoja ei saada suoraan maakuntakeskukseen, menkööt suoraan Savoon. Toinen tulkintani on, että Joensuu ”pelkää” seutukeskus Kiteen voimistumista ja sitä myöten omien työpaikkainnovaatioidensa menemistä toisaalle. Toisaalta ei Joensuulla uskoisi olevan mitään tarvetta pitää maakunnan seutukeskuksia tarkoituksellisesti heikkoina, onhan Joensuu kaikista väkirikkain. Fakta kuitenkin on, että jos seutukeskukset olisivat voimakkaampia, Joensuunkin kasvu ainakin hidastuisi. Se ei taas olisi hyväksi velkaantuneelle maakuntakeskukselle. Yksi ainoa kasvukeskus maakunnassa on siis Joensuulle vain eduksi, josta se ei ymmärrettävästi haluaisi luopua.
Toinen hieman kyseenalainen yksityiskohta jupakassa on, että Joensuun seudun jätehuolto oy:n toimitusjohtaja Junttanen on syntyjään Varkaudesta – liputtaakohan hän viimeiseen asti kotokaupunkiaan…? Aivan varmasti. Varkaus on vasta tehnyt periaatepäätöksen laitoksen sijoittamisesta ja tehnyt siihen monia ehtoja. Silti jäteyhtiöt oikein kuolaten ovat ryntäämässä sinne. Ja samalla korostetaan, että laitoksen rakentamisella on kiire, koska biojätteet on saatava hyötykäyttöön mahdollisimman äkkiä. Jos Varkauden voimala käy samat lupakäräjät kuin Puhoksen, voi rakentaminen alkaa 5-8 vuoden kuluttua, kun tosiaan Kiteellä voitaisiin aloittaa rakentaminen vaikka huomenna! En vaan voi käsittää tätä. En sitä, miten Joensuu käyttää maakuntakeskuksen asemaansa maakuntaa itseään vastaan enkä miten Pohjois-Karjalan jäteyhtiöt ajavat kallista investointia niin epävarmaan paikkaan. Selvästi näen joko pelkoa investoida ”kuihtuvalle” seudulle tai ihoa maakuntakeskusten ulkopuolisia alueita kohtaan (”Hyi, liian pieni alue…”).Viimeksi mainituun mahdolliseen ajattelutapaan vaikuttaneen Kiteen ja ympäryskuntien sotkuilut Hellin ympärillä. Kuten aiemmissa teksteissäni olen painottanut, eripurainen seutu ei anna tilaa innovaatiolle toisin kuin yhtenäinen kunta.
Kiteen teollisuudella ja Keski-Karjalalla on kasvun mahdollisuus, jonka voisi aukaista juurikin tämä ekovoimalaitos. Helppo yritysten on investoida jo ”luonnostaan” kasvaviin keskuksiin ja samalla ”luonnostaan” kutistuvat kutistuvat entisestään. Minä kyseenlaistan tämän ja suorastaan vaadin rohkeita liikkeitä niin yritys- kuin kuntasektorilta. Juurikin rohkeilla ja munaa vaativilla päätöksillä Kiteekin teollistui 1970-luvun alussa, toivottavasti 2010-luvun alkukin olisi vastaavanlainen menestystarina. Siksi poliittisten päättäjien on voimakkaammin lobattava Kiteen puolesta ja Joensuun tulisi muuttaa kelkkansa suuntaa. Jos Joensuu ryhtyy pelaamaan Savon pussiin, kyseenalaistuu koko maakuntayhteistyö ja maakuntaliiton merkitys.
26.10.2011
Eetu Ihalainen
Ekokem, ekovoimalaitos, jäteenpolttolaitos, keski-karjala, kitee, mielipide, Puhos, Varkaus