Ne lähes kolme vuotta mitä Kiteellä lukiota kävin, sain aina silloin tällöin kuulla ikuisuusväittelyä Kiteen kaupunkimaisuudesta. Varsinkin nuoret suhtautuivat – ja suhtautuvat edelleen, ja miksei muutkin – huvittuneesti ja vähätellen Kiteen kaupunkinaolon statukseen. Kavereiden ottaessa asian puheeksi päätin itsekin lisätä lusikkani soppaan ja tehdä esseistisen näkemyksen, joka tuo minun näkemykseni tähän asiaan. Käyn läpi kohta kohdalta eri tahojen antamia kaupunkistatuksen kriteereitä ja miten ne sopivat Kiteeseen. Jos jaksat lukea, niin saathan aimo annoksen yleissivistystä ja näkemykseni tulee selville. Joe et, niin…so what? Ole lukematta sitten.
HISTORIA
Useat kaupungit, jotka mielletään kaupungeiksi hetimiten, ovat vanhaa perua. Keskiaikaiset ja yleensä ennen autoistumisen aikaa rakennetut kaupunkikeskustat olivat tiiviitä, ennen kuin trendiksi tuli rakentaa väljempiä keskustoja. Kitee oli pitkään maaseutupitäjä oikein sanan varsinaisessa merkityksessä, kunnes voimakas teollistuminen 1970-luvulla johti kerros- ja rivitaloalueiden rakentamiseen. Kitee julistautui kaupungiksi 1992, eli se on kaupunkina minun ikäinen.
ASUKASLUKU JA VÄESTÖNTIHEYS
EU:n tilastoviranomaiset määrittelevät kaupungiksi kunnan, jonka asukasluku on enemmän kuin 50 000 ja väentiheys suurempi kuin 500 asukasta neliökilometrillä. Tämän määritelmän valossa esimerkiksi Tampere, Oulu ja Joensuu eivät olisi kaupunkeja, koska niihinhän on liitetty haja-asutusalueen kuntia! Ainoiksi Suomen kaupungeiksi jäisivät Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku.
Saksassa kaupungit jaetaan asukasluvun mukaan maalaiskaupunkeihin (2000 – 5000 asukasta),pikkukaupunkeihin (5000 – 20 000 asukasta), keskikokoisiin kaupunkeihin (20 000 – 100 000 asukasta),suurkaupunkeihin (100 000 – 1 000 000 asukasta) ja miljoonakaupunkeihin (yli 1 000 000 asukasta).
Suomessa systeemi 90-luvun alusta on ollut, että kunta on saanut nimetä itsenä kaupungiksi halutessaan, koska sillä ei ole enää juridista merkitystä – toisin kun vielä kunta – kauppala – kaupunki-jaon aikaan 70-luvulla. Tosin Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti:Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Kiteellä asuu noin 9300 asukasta, joista keskustaajamassa noin 6000, Puhoksen taajamassa noin 300 ja haja-asutusalueella siis loput 3000. Taajamissa asuu siis 67,7% väestöstä, eikä Tilastokeskuksen määritelmä täyttyisi väenmääränkään mukaan. EU:n kriteereistä ei Kiteen kohdalla sen enempää. Kitee kuitenkin kävisi saksalaisesta pikkukaupungista asukasluvun mukaan, ollen keskikokoinen pikkukaupunki siis.
Kiteen keskustaajaman asukastiheys on kuitenkin varsin suuri, sen kerrostaloalueilla Kuikantiellä, Hakatiellä, Olkonkalliolla, Hutsissa ja Peltolassa asukastiheys on lähellä 500 asukasta neliökilometrillä ja jopa sen ylikin. Rivitalo- ja omakotitaloalueilla sekä liikekeskustassa väentiheys on tietty vähempi. Mutta varsinkin näillä kerrostaloalueilla on hyvin kaupunkimainen tunnelma taajaan rakentamisen ansiosta, tästä enemmän kohdassa Rakenne.
RAKENNE JA KAUPUNKIKESKUSTA
Kaupunkikuvaan usein katsotaan korkeat kerrostalot ja tiivis rakenne. Kaupunkiin saattaa kuulua ja Suomessa yleensä kuuluukin haja-asutusalueita, mutta keskustan tulisi erottua ”tavan maalaistaajamasta”, jotta kaupunki olisi oikeasti kaupunki. Tämä on yleisin perustelu Kiteen ei-kaupunkimaisuudelle – keskusta on olevinaan liian maalaiskylämäinen.
Kiteen kaupunkikeskusta rakentuu pitkälti yhden päätien varaan, ”Kiteenraitin”, jonka ympärille suurin osa palveluistakin on keskittynyt. Palveluista kerron enemmän kohdassa Palvelut.
Kiteen keskusta on kuitenkin jaettu selvästi liikekeskustaan ja asuinkaupunginosiin, toisin kuin useimmissa maalaistaajamissa ja joissain kaupunkitaajamissakin, joissa selvää liikekeskustaa ei pysty rajaamaan. Esimerkiksi Joensuun vanhaakaan ydinkeskustaa ei voi enää selväksi liikekeskustaksi sanoa, koska sinne on syntynyt useita asuinkerrostaloja palveluiden ympärille ja välittömään läheisyyteen. Tällainen ”konttorisoituminen” on tapahtunut Kiteellä ja tämän selvän jaon katson eduksi, vaikka se hiljentääkin ”Kiteenraitin” palvelujen sulkeuduttua iltaisin. Yhden tien malli kuitenkin edistää asiakaskäyntejä ja parantaa sen varrella olevien liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa.
Raitti onkin päiväsaikaan varsin vilkas, liikennettä on Neste Oilin mittauksen mukaan noin 6000 autoa vuorokaudessa. Kävely- ja pyöräilymatkat ovat lyhyitä ja keskustan yleisilme on mielestäni sopivan tiivis – ja sitä tiivistetäänkin, Kiteelle ollaan rakentamassa peräti viittä uutta kerrostaloa aivan keskustaan ja Peltolaan. Aivan liikekeskustan tuntumaan tulevat neljäkerroksiset kerrostalot toki rikkovat aiemmin mainitsemaani selvää jakoa, mutta lisäävät sitä yleisesti kaivattua tiiviydentunnetta.
PALVELUT
Kiteen palvelutasoa ei monikaan pidä kaupunkistatukseen riittävänä. Mutta verrattuna muihin Keski-Karjalan seutukunnan kuntien palveluihin on Kiteen palveluntarjonta ylivoimaista – asuuhan puolet keskikarjalaisista Kiteellä ja lähes kolmasosa sen keskustaajamassa. Kiteellä on seutukunnan valtion virastotalo, jossa on työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi, verotoimisto sekä maistraatin sivutoimipiste. Autokaupat, halpahalli, kaksi varsin isoa päivittäistavarakauppaa, urheilukeskus uima- ja jäähalleineen, elektroniikkaliikkeet, maatalous – ja rautamarketit, muut erikoisliikkeet varasosaliikkeestä katsastamoon, autokouluun, huonekaluliikkeisiin, baareihin…
Eihän Kiteen palvelutasoa voi Joensuuhun – maakuntakeskukseen – verrata, mutta seutukunta- ja eteläisen Pohjois-Karjalan keskukseksi noin 19 500 asukkaan seudulle ne ovat mielestäni tosi hyvät. Kiteeltä saa ostettua lähes kaiken mitä peruselämään tarvitsee ja erikoispalveluita täydentää Joensuu. Koulutusmahdollisuuksia on peruskoulun jälkeen lukio, ammattikoulu ja kansalaisopisto, jotka vastaavat mielestäni riittävää tarjontaa asukaslukuun nähden.
ELI SIIS…
Kaikesta edellä mainitsemastani vedän loppupäätökseni, eli pidän Kiteen kaupunkistatusta sille sopivana. Kitee on Suomen 112 suurin kunta ja kun kuntia on vajaat 340, on se siis suuremmassa kolmanneksessa. Tämä aihe tuntuu kuitenkin olevan voimakkaasti asennekysymys, johon kytkeytyy muukin suhtautuminen Kiteeseen. Minulla on hyvin positiiviset muistot ja miellekuvat Kiteestä, joita ei tietenkään kaikilla ole. Haja-asutusalueen kasvattina olen tyytyväinen sen palveluntarjontaan ja 6000 asukkaan taajama tuntuu luontevalta paikalta asua, kun liikaa hälinää ei ole. Ja kyllä Kiteeltä löytyy toimintaa varsinkin silloin kun sitä ei erikseen toivo – minulta kerran varastettiin reppu ja spurgu oli vetää nenille keskellä päivää. Taajaanasutuilla alueilla on omat ongelmansa, eikä Kitee niistä poikkea. En pyri tällä stoorilla kenenkään mielipiteitä tai asenteita muuttamaan, toin vain esille oman kantani perusteluineen.
Eetu Ihalainen
Kirjoitettu 23.4.2011, julkaistu alunperin Facebookissa.
kaupunki, kitee, mielipide, status